Tekstit

Featured Post

Kesäloma suunnitelmilla vai ilman?

Kuva
Kesä ja kärpäset on täällä, vielä viikko töitä ja saan kirmata lomalle. Lapset on jo ihan lomamoodissa ja sehän ei haittaa, ihana vaan kun ei ole kiire minnekään. Meillä on loman suunnitelmat vielä auki, eikä oikein tiedetä mitä haluttaisiin tehdä. Me lomaillaan  poikien kanssa viisi viikkoa ja mies  sitten heinäkuussa kolme viikkoa. Heinäkuussa me käydään Kokkolassa ihan kahdestaan miehen kanssa juhlimassa ystävien häitä ja sitten ollaan varattu perhekuvaus Tampereelle, että on meillä jotain pieniä suunnitelmia... Mutta pohditaan pitäisikö Tampreelta varata hotelli, vai ajella päiväseltään, pitäisikö käydä Särkänniemessä vai riittääkö Linnanmäki. Korkeasaari on kiva, myös maatiloilla on kiva vierailla, toisaalta tekisi mieli käydä laivalla tai lentää vähän kauemmas. Tuntuu että pitäisi lähteä vähän kauemmas että saisi oikeasti pään lomalle, etenkin miehen!  Syksylle ollaan suunniteltu viikon rentoa lomaa jossain lämpimässä ja tässä juuri selailin minne mentäisiin. Kriteerit m

Mikä ei mennytkään niin kuin olin ajatellut.

Kuva
But I'm a human not a sandwich- blogin Iina kirjoitti hetki sitten postauksen miten on toiminut äitinä toisin kuin etukäteen ajatteli ja mun oli pakko tarttua tähän haasteeseen. Osa mun ajatuksista on ennen lapsia ja osa jopa lasten jälkeen, sillä meidän pojat on kaikki ihan eri luonteisia ja toisen pojan syntymän jälkeen moni asia menikin vähän toisin kuin olin ajatellut... 1. Mun lapsi syö tuttia koska se on niin söpöä! Joo, ei syönyt eka eikä toinen, onneksi. Nin, tai yritin sitä antaa molemmille, vanhin ei koskaan huolinut. Keskimmäinen söi tuttia hyvin harvoin, mutta oppi tutin avulla pois yösyötöistä. Ajattelin aina nuorempana, että kaikki vauvat syövät tuttia ja ostin niitä valmiiksi vaikka minkälaisia ennen kuin vauvat syntyivät, koska minusta tutti vauvalla oli vaan niin söpöä. Kolmannen kanssa ollaankin sitten ihan pulassa, kun pitäisi keksiä miten tuosta tutista pääsisi eroon! Hänelle se on nimittäin kelvannut ihan ensimmäisistä hetkistä lähtien... 2

Terveisiä terassilta

Kuva
"Terkkuja sohvan nurkasta, terassilta... Kesä on antanut maistiaisen itsestään kun lämpötilat ovat kohonneet monena päivänä +20 asteeseen ja meidän koti on saanut lisähuoneen terassista. Terassinovi on ollu auki aamusta iltaan ja ollaan oltu pääosin vain terassilla, sisustellen, leikkien ja ihan vaan nauttien lämmöstä. Eilen havahduin hiirenkorviin koivuissa ja luonto tuoksuu niin ihanalta. Pari viikkoa sitten laitoin jo sohvan paikalleen, joka ostettiin viime kesänä kun muutettiin tähän. Sohva koostuu kahdesta erillisestä sohvasta ja olikin viime kesänä terassin toisella laidalla taivasalla ja aina sateen tullen kiikutin tyynyt katoksen puolelle. Nyt halusin sohvan katokseen, mutta se ei mahtunut sinne niin kuin olin ajatellut ja oli otettava luovuus käyttöön ja tuunasin sohvasta kulmamallin. Nyt sohva on kokonaisuudessaan katoksen alla ja tyynyt saavat olla tuossa säällä kuin säällä ja voipa siinä nauttia vaikka lämpöisestä sadepäivästä halutessaan kastumatta. "

Kun lapsi harrastaa ja kilpailee.

Kuva
Olen opettanut tanssia yli 10-vuotta päätoimisesti, ollut mukana kisamaailmassa sen 10-vuotta niin kilpailijana kuin valmentajankin roolissa. Viimeiset pari vuotta myös oma poikani on ollut mukana kisamaailmassa ja olen siis päässyt katsomaan sitä maailmaa myös vanhemman roolista. Ajattelinkin kirjoittaa postauksen omista ajatuksistani kisamaailmaan liittyen. En koe, että minun ajattelu tapani on ainoa oikea, toimi kaikille, enkä todellakaan syyllistä muita tapoja ajatella ja kilpailla. Minun kisakasvatus voi olla juuri oikea vain meille,  se toimii juuri nyt ja voi olla että tulee muuttumaan lasten kasvaessa. Kilpailu sanana on aika kova, mutta toisaalta liittyy jollain tapaa elämään aina. Tanssikisoissa, joissa me käymme ei ole suoraan annettu tiettyjä juttuja joilla pärjää ja saa pisteitä. Tanssissa on ihanaa se, että kaikilla on oma tyyli ja omat vahvuudet ja silti kaikilla on sama lähtöviiva. Suomen ikäkausi- ja SM-kisoissa käytössä on 3D tuomarijärjestelmä, jonka pohja

Maailman kaunein ruokapöytä

Kuva
Kuten instagramissa seurailevat tietävät, on meille kotiutunut uusi ruokapöytä ja tuolit. Nämä kaunokaiset ansaitsevat ehdottomasti oman postauksen, ihan jo siksi, että ne ovat niin ihanat ja myös siksi, koska niiden myötä voin avata meidän ajatuksia huonekalujen hankintaan liittyen. Meille tosiaan kotiutui Artekin pyöreä ruokapöytä pari viikkoa sitten. Pöydän halkaisija on 125 cm ja se on väriltään koivu/valkoinen laminaatti. Kun muutettiin tähän kotiin, arvoimme tosi kovasti otetaanko vanhaa pöytää edes mukaan, koska arvelimme sen olevan tähän tilaan liian suuri. En kuitenkaan ollut valmis luopumaan pöydästä, koska tykkäsin siitä ihan älyttömästi. Ajan kanssa kuitenkin ajatus vahvistui ja pöytä oli auttamatta liian suuri ja teki keittiön ahtaaksi. Olemme pitkään haaveilleet Artekin ruokapöydästä, ajatelleet, että joskus sitten... Mutta muuton myötä aloimme pohtimaan olisiko sen aika kuitenkin jo nyt, hetken arvoimme sopisiko tilaan paremmin pyöreä vai neliskanttinen pöytä, joho