2017/03/03

4-viikkoinen pieni hurmuri

Tänään meidän pieni ihme on jo tasan 4-viikkoa! Tuntuu hurjalta kuinka nopeasti aika on mennyt, toisaalta tuntuu kuin hän olisi ollut osa perhettä jo pidempään. Olen rehellisesti nauttinut vauva-arjesta täysillä. En ole kiirehtinyt mihinkään, ollaan vain ihmetelty toisiamme, oltu kotona ja annettu päivien kulua omalla painollaan. 


Pieni herra on jotain niin paljon enemmän kuin osasin toivoa. Hän nukkuu melko hyvin, on virkeä ja tyytyväinen, syö hyvin ja kasvaa. Hän jaksaa valvoa jo melko pitkiä pätkiä ja on koko ajan enemmän kiinnostunut kaikesta. Hän ei liikoja itkeskele, ilmoittaa kyllä nälästä ja vihaa märkää vaippaa - kukapa ei! Hän rakastaa pinnasängyn soivaa mobilea, ihastelee valoja ja tutkailee ihmisten kasvoja kulmat kurtussa. Hän ei viihdy yksin, lempipaikka on sohvalla kun vain joku jutustelee siinä ja tottakai sylissä. Jos meillä käy vieraita hän usein päättää nukahtaa ja viihtyä omassa sängyssä, autoon hän myös rauhoittuu. Päätä hän kannattaa jo tosi hienosti ja sen kanssa saakin olla tosi varovainen, ihan kun ei vielä ole herralla hallussa pään alas laskeminen. Uskallan myös väittää, että sain eilen ensimmäisen hymyn, ja niitä mä odotan kyllä jo kovasti lisää! Hän siis on vaan niin ihana etten kestä! Voiko omaa lastaan kehua liikaa? 


Taidan elää vielä täysin vauvakuplassa, mutta toisaalta, ei minulla ole mikään kiire täältä pois. Välillä iskee pieni haikeus, että elän tätä ihanaa aikaa viimeisen kerran, mutta ehkä juuri se on myös saanut minut nauttimaan tästä kaikesta niin kovasti. 



Täällä siis kaikki hyvin, tänään alkaa myös  hiihtoloma ja ensi viikko vietetäänkin sitten poikien kanssa lomaillen. Loman ohjelmassa on ulkoilua, yhdessäoloa ja leipomista, sillä vietämme myös ristiäisiä ensi viikolla. Nyt siis pitäisi hiljalleen alkaa lyömään nimeä lukkoon... Miten tämä onkin näin vaikeaa?! Joka toinen päivä me päätetään nimi ja seuraava alan epäröimään - haha! No, eiköhän me nimi saada herralle, pitänee viikonloppuna päättää jotain... Muuten jää kakusta nimi pois. 

Ristiäisissähän meidän vauva on vasta 5-viikkoa, mutta kun serkku pojille tuli ikäeroa 2 päivää, piti ristiäisiäkin vähän sumplia ja lomaviikko tuntui meille parhaalta järjestelyiden kannalta. Ihana päästä järjestämään juhlia ja saada rakkaita ihmisiä koolle. Voisinpa viikonloppuna kirjoitellakin hieman ristiäissuunnitelmista... Nyt riennän keittiön kimppuun ja pyyhkäisen nurkat ennen kuin vauva heräilee! 

Ihanaa viikonloppua! 

2017/03/01

Tuumasta toimeen ja kuvat vauvasta!

Vauvan ensimmäiset päivät, viikot ja kuukaudet tulee helposti ikuistettua epämääräisin räpsyin puhelimen kameraan ja lopulta niistä sadoista pitää valita muutama mitkä teettää ihan kuviksi asti. Minä rakastan valokuvia ja puhun siis täysin omasta kokemuksestani, ehkä tähän on myös monen helppo samaistua... Raskausaikana haaveilin raskauskuvista, joihin en koskaan lopulta päässyt ja tästä voin syyttää vain ja ainoastaan omaa saamattomuuttani. Muiden raskauskuvia ihaillessa päädyin aina ihailemaan myös vastasyntyneiden vauvojen ihania kuvia ja haaveilin, että meidänkin vauvasta saataisiin tallennettua kuviin jotain yhtä kaunista ja ihanaa.


Yhtäkkiä tajusin vauvamme olevan 3-viikkoa, newborn kuvausaika oli mennyt jo oikeastaan ohi (sitä kun suositellaan kahden ensimmäisen viikon sisään...) ja okei, kuvaaja jolla olisin vauvamme halunnut kuvauttaa asuu liian kaukana, enkä ehkä sen vuoksi ollut asian eteen mitään tehnyt... taas saan syyttää vain itseäni. Viikonloppuna taas istuin sohvalla ja ihastelin tuota meidän pienen pientä ihmettä, tuota 3-viikkoista hurmuria ja päätin, että minä ikuistan nämä hetket niin hyvin kuin osaisin. Olen rehellisesti melko huono kameran kanssa, etenkin kuin pitäisi kuvata ihmisiä, mutta jos ei yritä ei voi onnistuakaan... 

Niinpä minä lauantaina vuorasin sänkyä ja lattiaa valkoisella viltillä, kaivoin kaapista maailman söpöimmät villapöksyt, sängyn alta korin ja vaunuista äitini neuloman viltin ja aloin leikkimään vauvan kanssa valokuvausta. 

Tähän väliin iso hatun nosto kaikille vauvoja kuvaileville, siis kuvattava oli omani ja tuntui että en osaa edes käsitellä häntä ollenkaan... Arvostan teitä ja ihailen entistä enemmän jokaista otostanne! 






No, satoja kuvia ja monta tuntia myöhemmin liitin kameran tietokoneeseen ja alettiin mieheni kanssa selailemaan kuvia, itkua, naurua, epätoivoa ja hei!!! muutama aika ihana kuva, ei täydellinen, mutta riittävä meille! Ja älkää käsittäkö väärin, ei me suinkaan montaa tuntia putkeen kuvailtu, välillä syötiin, nukuttiin ja seurusteltiin, sitten taas jatkettiin. Kuvissa komeilee siis meidän ikioma 3-viikkoa vanha pieni ihme<3 Kuvista on tarkoitus teettää kuvat kummeille ja mummeille ristiäisiin ikään kuin kiitoskorteiksi ja jokunen kuva itselle muistoksi. Ehkä vihdoin saataisiin kauan suunnitelmissa ollut valokuvakollaasi jollekin seinällekin tehtyä... jos samalla teettäisi muutaman muunkin koneen kätköihin unohtuneen kuvan! 


 Onhan hän vain söpö ja olen onnellinen, että edes yritin... 


2017/02/27

Väriä olohuoneeseen


Suomi 100-vuotta tuo mukanaan upeita juttuja myös sisustukseen ja varmasti jokainen voi löytää jotain mieleistä kotiinsa juhlavuoden kunniaksi. Meille ensimmäinen Suomi 100 tuote on jo löytänyt tiensä, sillä Marimekon malliston "veljekset" oli kuin vastaus haaveisiini. 


Olen kaivannut väriä ja kuoseja olohuoneen melko värittömään ilmeeseen, jotain mikä tekisi siihen vähän kodikkuutta ja rikkoisi niin vaaleaa ilmettä. Kun perheemme täydentyi pienellä pojalla, oli veljekset kuosi kuin meille tehty. Sen kauniit värit, hauska kuosi ja nimi tekivät siitä täysin vastustamattoman, joten tilasin kaksi tyynynpäällistä koristamaan meidän sohvaa. 



Veljekset on Maija Louekarin käsialaa ja on siis suunniteltu Suomen 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Kankaassa seikkailee metsän eläimiä arometsässä, mutta se ei kuitenkaan näytä lastenhuoneen tekstiililtä, vaan on tyylikäs kodin piristäjä mihin tilaan vain. 


 Ihanaa alkanutta viikkoa kaikille, joko muilla alkaa olla kevättä rinnassa?

2017/02/13

Ekat neuvolakuulumiset



Vauva on tänään 10 päivää vanha, hän on ollut tasan viikon kotona ja hän kävi tänään ensimmäisessä neuvolassa. Neuvolaan mentiin koko perheen voimin, isoveljet viettivät aikaa leikkipaikalla sillä aikaa, kun me käytiin vauvan kanssa neuvolatätin juttusilla. Alkuun käytiin läpi kuulumiset ja tarkastettiin minun haavan ja kohdun tilanne, kaikki näytti olevan hyvin ja toipuminen on hyvässä vauhdissa. 

Sitten oli vuorossa vauvan tarkastukset. Hän ei oikein pitänyt siitä, että piti riisua vaatteet ja häntä tutki niin hoitaja kuin opiskelijakin. Meidän oikeasti hiljainen vauva antoi kyllä kuulua koko keuhkojen voimalla ja huusi koko viikon edestä. Onneksi hän loppua kohden hieman rauhoittui ja kaikki saatiin katsottua, syliin päästyä kaikki oli taas hyvin. Oikeastaan hoitaja oli vain ylpeä pienestä huudosta, sillä hieman kellakka vauvamme ainakin todisti, ettei ole uupunut, vaan jaksaa huutaa, syödä ja ihmetellä. Kotona hän vähemmän huutaa, tarjolla syli, ruokaa ja ihmeteltävää ja ne riittää, ainakin vielä.


Kasvu on hyvässä vauhdissa ja 70g on jo saatu syntymäpainoon lisää! Maito siis riittää ja sekös äidin mieltä lämmittää. Nyt siis jatketaan samaan malliin ja loppu viikosta päästään ulos! Aivan ihanaa kun pääsee nauttimaan kuiskivasta keväästä ja auringosta! Vaunulenkit pääsevät pian jokapäiväiseen ohjelmaan (pienellä säävarauksella toki) - jee!!! 


2017/02/10

Hän

Hei vaan ja terveisiä vauvan tuoksusta, täältä kuuluisasta vauvakuplasta jonne ollaan sukellettu aivan täysin. 


Tasan viikko sitten perheemme täydentyi pienellä pojalla. Nyt meitä on viisi ja perheemme on kokonainen viimeistä palastaan myöten. Pieni herramme syntyi suunnitellulla sektiolla perjantaina 3.2 klo 11:12, hän painoi 3600g ja oli 49,5cm pitkä. Hän näytti heti niin omalta ja kun sain hänet rinnalle tunsin suurta ylpeyttä ja rakkautta, siinä hän nyt oli, meidän pieni rakas. 


Tänään hän on tasan viikon vanha hurmuri. Vauva-arki maistuu ihanalta ja olen onnellisempi kuin koskaan. Kirjoittelen pian lisää synnytyksestä ja muusta, kun vain maltan istahtaa koneelle. Nyt jatkan vielä hetken täällä kuplassa... 

Ihanaa viikonloppua kaikille! <3