2018/03/12

Lomat lusittu

Sinne meni hiihtoloma ja arki on taas täällä. Me vietettiin hiihtolomaa Kuopiossa mun perheen luona. Ihasteltiin uutta serkkua, ulkoiltiin, pyörittiin kaupungilla ja maattiin sohvalla. Loma meni siis aikalailla rennosti tekemättä sen kummempaa. Loman viettoon Kuopioon lähdettiin tiistaina junalla, junamatka oli Petrukselle ja Roopelle ensimmäinen laatuaan ja 4-vuotias osasi jännittää matkaa melko kovasti. Ostin paikat leikkivaunuun ja olin suunnittellut ja lupaillut pullat ja pillimehut ravintolavaunussa, mutta sitäpä ei junassa ollutkaan vaan käytävällä kiersi matkan aikana kahdesti tarjoiluvaunu josta pystyi ostamaan kahvia ja muita virvokkeita. Vaikka ei pullakahville junassa päästy, meni matka melko leppoisasti. Leikkipaikka viihdytti ja mukana olleet eväät maistuivat hyvin, ainoa mistä meinasi hieman nousta kiukku oli lepohetki josta oli Petruksen kanssa ennakkoon puhuttu, mutta joka tuntui hänen mielestä todella tyhmälle... 

Oliver lueskeli kirjaa ja touhusi pikkuveljien kanssa, en tiedä voiko tuon parempaa isoveljeä ollakaan. Kyllä saan olla niin ylpeä tuosta meidän keväällä 10-vuotta täyttävästä esikoisesta. Roope tallusteli pitkin käytävää ja hurmasi kanssamatkustajia, uni ei maistunut kun ihan alkumatkan... Nyt on siis matkustettu junalla ja onneksi siitä ei kukaan niin paljon innostunut, että tarvitsisi automatkoja junamatkoiksi vaihtaa. Meillä oli kivaa ja taidamme pitää nämä kivat junamatkat ainakin toistaiseksi sellaisena harvinaisena herkkuna... 

Mieheni ajeli Kuopioon perjantaina ja päästiinkin siis omalla autolla kotiin viikonloppuna. Sunnuntaina nautittiin kotona hitaasta aamusta, siivoiltiin, pyykättiin ja päätettiin loma itsetehdyillä hamppareilla. Pojat arvelivat että loma oli super kiva ja nyt jaksaa taas arkea. 

Tänään onkin siis maanantai, tai oli, nythän on jo ilta ja kohta unille kohti tiistaita. En tiedä mistä johtui, mutta pitkästä aikaa maanantai tuntui todella maanantailta, siltä sellaiselta maanantailta mitä monet inhoavat. Laskin useaan otteeseen tänään minuutteja, odotin iltaa ja toivoin vain että päivä olisi jo ohi. Mutta tiedättekö, nyt kun tässä istun, kuuntelen hiljaisuutta ja mietin päivää, en edes muista mikä sai tämän päivän tuntumaan niin huonolta. Ehkä se oli 4-vuotiaan jäätävät raivarit kertaa kolme, 1-vuotiaan "tyhjennän kaikki kaapit" kertaa kolme, tai keittiön likainen lattia? Raivareista selvittiin, illalla saunottiin ja nukkumaan mennessä äiti olikin maailman rakkain myös 4-vuotiaan mielestä. Kaapeista levitetyt tavarat kerättiin takaisin paikoilleen, Roope jopa hoksasi että niitä voi itsekin kerätä takaisin kaappiin. Siivotakin ehdin hieman, imuroin ja pesin lattiat, kahvi maistui todella hyvälle ja kaapista löytyi suklaata sen kaveriksi, pyörähdin myös töissä ja oppilaat olivat täynnä energiaa... eli oikeastaan, ei tämä päivä nyt niin huono ehkä ollutkaan... 


Ihanaa alkanutta viikkoa ihmiset! 

ps. tajusin, etten ottanut lomalla yhtään järkevää kuvaa, joten siinä syy kuvattomuuteen, hah!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentit piristävät päivää, kiitos <3