SOPIVASTI SIKIN SOKIN

Vesi vei lumen mennessään ja pimeys on taas täällä. Masentavaa, mutta ei ylitsepääsemätöntä, eikös vain? Sain selkeästi voimaa muutamasta talvisesta päivästä ja asioita alkaa taas tapahtua, olen oikeastaan ollut tosi ahkera muutaman päivän, huomenna voi sitten ottaa ihan rennosti. Päivät ovat menneet töitä tehdessä, sillä rästihommat on tehtävä ennen ensi perjantaita, jolloin minä lähden Lontooseen viettämään pientä lomaa! Can't wait! Mutta, kaiken työkiireen keskellä on ehditty myös hieman sisustella. Petruksen huoneeseen sain vihdoin naulakot seinään ja huoneen järjestykseen, siellä on pieni kaaos vallinnut viime aikoina. Huonehan on kovin valkoinen valkoisine seinineen ja lattioineen, kalusteetkin ovat valkoisia, mutta toisaalta niiden ympärille on helppo tuoda väriä tekemättä huoneesta levotonta. Tuo meillä asustava 2-vuotias on luonteeltaan melkoisen eläväinen ja halusin sen tietyllä tavalla näkyvän myös hänen huoneessaan, joten väriä saa ollakin. Loppukesästä tein mielett...

Kuten otsikko kertoo, on joulu aloittanut hiipimään kotiimme vastoin tahtoani, sillä en voinut eilisellä kauppareissulla vastustaa kiusausta ostaa huonekuusta kotiin. Ostin sellaisen myös viime vuonna, mutta se selvisi hädin tuskin joulun yli. Tällä kertaa olen perehtynyt hoito-ohjeisiin tarkemmin, tosin niitäkin oli moni laiminlyönyt ja saanut silti puunsa elämään useita vuosia. Eli siis, oikeastaanhan tämä söpöläinen ei edes ole mikään joulukasvi, vaan ihan tavallinen puu, joka viihtyy sisällä... Minulle tämä vihreä havupienokainen kuitenkin tuo mieleen joulun ja vähän kummaksun sitä tuossa olohuoneessa vielä. Kuten edellisessä postauksessa mainitsin, niin niin sanotut jouluvalot meidän terassi saa luultavasti viikonlopun aikana, mutta muuten en ole vielä joulufiiliksiin päässyt. Eräänä iltana piha oli valkoinen ja illalla join lasin glögiä, silloin tuli hetkeksi olo, että voisi jo kaivaa tähtiä ikkunoihin, mutta mustaan ja sateiseen aamuun herättyä se ajatus sitten väistyi ti...

Marraskuu on jo puolessa välissä ja joulu alkaa hiipiä ajatuksiin lähes väkisin. Kaupat, lehdet, blogit ja muut alkavat hiljalleen täyttyä jouluisesta ilmeestä, ideoista ja joulun odotuksesta. Meille joulu hiipii kotiin hiljalleen yleensä ensimmäisen adventin tienoilla, mutta tämä pimeys on saanut minut jo virittämään muutamat kausivalot lyhtyihin. Tänään ajattelin mittailla riittääkö meidän valojen pituus uudelle terassille, vai pitääkö hankkia lisää... Viikonloppuna Oulussa vietetään joulun avausta, jossa myös joulukatu saa kauniin valaistuksensa, joten ehkä silloin voisi viritellä pihalle jo vähän valoa! En ole ikinä kärsinyt pimeästä syksystä, päinvastoin olen nauttinut siitä, kun saa poltella kynttilöitä aamusta iltaan. Tänä syksynä kuitenkin on tuntunut siltä, että välillä tuo pimeys saa minusta otteen ja väsyttää koko ajan. Aamut on siis aloitettava isolla kupilla kahvia, hyvällä musiikilla ja kynttilöillä.  Ihanaa alkanutta viikkoa kaikille! Ei anneta pimeyden v...

Muutosta on kulunut kaksi ja puoli kuukautta, syksy on ollut samalla kovin kiireinen ja näin ollen tavaroita jäänyt lojumaan etsien paikkojaan. Hyvänä esimerkkinä meidän pukeutumishuone, johon rakastuttiin päätä pahkaa näytössä, mutta mitä ei ole viitsinyt esitellä, sen nurkkaan nimittäin "piiloutui" muutama laatikko odottamaan niille tarkoitettuja hyllyjä ja lipastoja. Tänään päätin, että aamulla kun herään, haluan nauttia siitä, että minulla todella on huone, jossa säilytetään vaatteita, missä pukeudutaan. Tulevaisuudessa sinne on tarkoitus hankkia lipastot, ja kuten olen kertonut ihan pelkkänä pukeutumishuoneena huone ei luultavasti siis saa pysyä, vaan sinne muuttaa miehen DJ-kamat, sitten joskus... Kummempia sinne ei siis tullut, vanha saaristolaisarkku löysi paikkansa oven vierestä, se kaipaa kunnostusta ja on etsinyt paikkaansa jo pitkään. Myös Hullujen Päivien ostokseni Hay Loop stand-naulakko pääsi vihdoin rojujen keskeltä esille. Nyt hu...

Isi on tuolla töissä. Isi on vuotta.  Iskällä on mustat hiukset ja vihreet silmät.  Veljellä on kans silmät.  Isillä on rahhaa.  Isin lempiruoka on kana.  Isi juo mehua.  Isi nukkuu isossa sängyssä äitin kanssa.  Rakastan isiä <3 Nämä sanat saimme lukea eilen aamulla Petruksen tekemän kortin takaa. Isänpäivä alkoi siis nauraen yhdessä isossa sängyssä koko perheen kesken. Pojat olivat askarrelleet hienot kortit ja pienet lahjat hoidossa ja koulussa, niitä piiloteltiin ja jännitettiin mitä isi sanoo, kunnes vihdoin koitti isänpäivän aamu. Poikien ja isän välinen suhde on vaan jotain ihan käsittämätöntä, siinä on jotain mitä äitinä ei ehkä ikinä voi täysin käsittää. Onnellinen olen tuosta miehestä jonka olen lasteni isäksi saanut, parempaa en osaisi edes toivoa.  Onnellinen olen myös omasta isästäni ja ukistani jotka elämässäni ovat. Rakastan teitä! <3 

Huh mikä viikko takana, huomenna onneksi vapaapäivä ja ensi viikonloppuna edessä miniloma Helsingissä kahdestaan miehen kanssa. Kiireistä huolimatta olen hieman kerennyt pyöritellä kotia. Olohuone huusi uutta mattoa, mutta rakkaus vanhaa mattoa kohtaan oli sen verran suuri, että oli aivan pakko vielä kokeilla järjestystä toisinpäin. Sen, että sohva olisi keskellä olohuonetta olin ajatellut mahdottomaksi, sillä edellisessä kodissa sitä yritettiin, ja se tiesi monia mustelmia ja hulvatonta menoa, sohvasta kun oli niin kiva hyppiä yli. No, joku fiksaatio päässä kuitenkin sai minut "edes kokeilemaan" ja ihme ja kumma, siinä ei ole kieputtu yli tullen pää edellä alas, vaan siitä on hyvin mielellään katsottu lastenohjelmia aamuisin (ja tottakai vähän riehuttu). Katseluetäisyys on nyt paljon miellyttävämpi ja matto ei enää tunnu juurikaan liian pieneltä.  Ajatus takasta sohvan takana tuntui minusta hölmöltä, miten sitä takkatulta sitten ihailisi... Mutta nyt kun sohva...

Olen aina rakastanut tuoreita kukkia ja äitiyslomalla minulla oli tapana ostaa aina perjantaikukkia. Mitään kalliita puskia kukkakaupoista en hae, vaan mieltä piristää mainiosti lähikaupan ruusukimppu, joskus on toki kiva käydä ihan oikeassa kukkakaupassa ostelemassa erilaisia kukkasia kotia kaunistamaan. Nyt kun olen syksyn myötä alkanut tekemään töitä ihan täysipäiväisenä tanssinopettajana, ei perjantaikukkia ole ehtinyt enää hankkimaan, vaan päivä on vaihtunut maanantaiksi. Maanantai on minun vapaapäiväni ja koska sunnuntait menevät usein töissä aamusta iltaan, on maanantaisin ihana nauttia kotona kynttilöistä ja kiireettömyydestä. Jääkaappi huutaa usein tyhjyyttä viikonlopun jälkeen, joten kauppareissun tarve on pakollinen ja tuolta reissulta ostankin lähes joka maanantai tuoreita kukkia kotiin. Yleensä meidän maljakoita koristaa valkoiset kukat, mutta nyt huomasin kaipaavani jotain muuta ja nappasin matkaan ihania tummanpunaisia ruusuja  olohuoneen pöydälle. Aika h...