SOPIVASTI SIKIN SOKIN

Sosiaalinen media on tänä päivänä lähes jokaisen elämässä jotenkin. Yhä nuoremmat  liittyvät erilaisiin sivustoihin, jakavat kuvia ja ovat "esillä". Monikaan ei varmasti ajattele, kuinka monelle kuvansa saa näkyviin lataamalla sen erilaisille sivustoille. Minulta kysyttiin eräässä haastattelussa miltä minusta tuntuu jakaa kuviani sosiaalisessa mediassa tuhansille seuraajille. Pääasiassa jaan kuvia kodistani sisältä, ulkokuviakin on muutamia, mutta pyrin pitämään kuvat sellaisina, ettei niistä pysty päättelemään missä asumme. Osa seuraajista tietää tottakai missä asumme, ovathan he ystäviä ja naapureita, sukulaisia ja muita tuttuja. Myös oma naamani vilahtaa julkisen profiilin puolella silloin tällöin, haluan antaa kasvot kuvien taakse. Minulla on myös erillinen lukittu profiili, jossa vilahtaa välillä myös lapset. Tämä aiheuttaa joissakin pahennusta, mutta toisaalta miksi en jakaisi kuvia heistä, he ovat minun elämäni tärkeimmät palaset.  Kuitenkin haluan jättää lasten ku

Huh, onpas taas aika vierähtänyt, enkä ole viikkoon ehtinyt edes avata tietokonetta, saatika koskea kameraan. Viikossa on kuitenkin tapahtunut jos minkä moista ja aiheita onkin varastossa nyt mukavasti ja kirjoitettavaa riittää.  Ihan aluksi oli pakko tulla esittelemään teille meidän uutta työtuolia, joka oli mieletön löytö ja sattuma tori.fi sivuston kautta. Minulla on tapana selailla nettikirppareita iltaisin, jos tv:stä ei tule mitään katsottavaa. Eräänä iltana silmiini osui hyvällä hinnalla myynnissä olleet Vitran DSR- tuolit ja innostuin. Meidän Mastersithan voisi muuttaa kesän saapuessa terassille ja nämä valkoiset kaunokaiset meidän ruokapöydän kaveriksi, no mies ei oikein innostunut... Päätettiin, että sellainen sopisi työpöydän seuraksi kivasti, vaikka olimmekin aiemmin hieman katselleet mustaa. Ihan jo siksikin, jos string system joskus muuttaa olohuoneeseen, sopisi musta DSR täydellisesti mustan RAR:n kaveriksi... No, tuolit menivät kaupaksi pakettina, mikä oli tietysti

Kevät taitaa jo kuiskia minun korvaani ja saa minut sekoilemaan. Kerroin aiemmin, että tilasin kotiin pientä piristystä ja nyt ne vihdoin ovat täällä. Yhtenä aamuna selailin aamukahvia juodessa H&M:n kuvastoa ja ihastuin vilttiin joka sopisi meidän olohuoneeseen täydellisesti, no siltä istumalta avasin koneen ja lähdin seikkailemaan H&M:n nettisivuille. Samantien huomasin ihastelevani kuvaa jossa oli yhdistetty vihreän eri sävyjä, oli pakko ottaa toinen kuppi kahvia, sillä enhän minä osaisi kotiini ostaa vihreää. Siirryin koneen ja kahvin kanssa sohvalle ja katselin ympärilleni, yhtäkkiä matto tuntui kaipaavan kaverikseen jotain vihreää, sohvakin tuntui tylsältä ja niin siinä sitten kävi... Tilasin vihreäkuvioisen tyynynpäällisen, ihan yhden vain näin alkuun.  Kaappien perukoilta löysin myös tuon iittalan kivilyhdyn joka sopii uuteen tyynyt ihanasti ja kun nurkassa kyyhöttää vihreä huonekuusi, pöytää koristavat tulppaanit ja hyllyn päällä komeilee Kodinonni, on v

Viikko on yhtäkkiä taas jo puolessavälissä ja tekstit jääneet tänne roikkumaan ilman julkaisua... Lauantaina pyörähdettiin vapaapäivän kunniaksi hieman kaupungilla ja mukaan tarttui Marimekon ihanat tiiliskivi käsipyyhkeet.  Tämä tiiliskivi kuosi ihastuttaa minua kovasti ja olen vakavasti harkinnut samaista kuviota vahakankaisena keittiön pöydälle.  Kyllä vain pienillä asioilla saa ihminen itselleen hyvän mielen. Pieni ostos jonka kanssa kävelin kaupasta iso hymy kasvoilla ulos. Tämäpä onkin nyt sarjassamme pieni turha postaus kahdesta pienestä pyyhkeestä, jotka piristävät nyt meidän vessaa ja minun mieltäni.  Ja hei, huomatkaa tuo ihana paperikassi, joita Marimekolla nykyään on.

Entten tentten teelika mentten ja sinne vai tänne, ehkä kuitenkin toisinpäin, eiku... Meidän olohuone on pyörinyt ympäriinsä etsien oikeaa suuntaa, ihana että huone antaa mahdollisuuksia muutoksille, mutta kun ei meinaa osua niin turhauttaa. Alunperin olin suunnitellut olohuoneen tietyllä tavalla ja tv-taso meni sen vuoksi uusiksi, no eräänä päivänä keksin heittää kaikki toisinpäin ja ikävä vanhaa tv-tasoa kohtaan iski heti. Monta viikkoa mentiin niin, että sohva oli keskellä olohuonetta ja sitä järjestystä esittelinkin myös täällä .  Tässä välissähän olohuone on siis ehtinyt pyörähdellä ympäri parikin kertaa... eh heh. Edellisessä postauksesta kerroin eteisen muutoksesta ja sohvan takana ollut kaappi, joka siis ehti jo hetken olla myös makuuhuoneessa, muutti eteiseen. Eteisen penkki löysi paikkansa sohvan takaa (olohuone siis oli taas tämän postauksen jälkeen pyörähtänyt ympäri)ja näytti ihan hyvältä, vaan joku kuitenkin tökki. O:n huoneeseen meno tuntui sohvan ohi ahtaalta