SOPIVASTI SIKIN SOKIN

Minun pieni täytti hetki sitten jo 2-vuotta. Hän ei ole enää vauva, vaan leikki-ikäinen lapsi, jolla on kova omatahto ja paljon asiaa. Puhumaan hän on siis oppinut melko hyvin ja asiaa tuntuisi olevan paljon, ihan kaikkea me ei vaan vielä ymmärretä ja sekös se raastaa pienen selostajan hermoja välillä. Hurmaava pieni mies oli tietenkin ansainnut ikiomat synttärijuhlat ja niitähän juhlittiin viikko sitten. Vieraita meillä ei paljon käynyt, joten se helpotti hieman emännän työtä. Täytekakku leivottiin edellisenä päivänä, täytettiin yöksi jääkappiin ja koristeltiin aamulla, tällä kertaa kakkuna komeili Late Lammas, joka oli muuten pitkään aikaan helpoin toteuttaa. Voin siis suositella! Täytteenä oli mansikkaa, kermaa ja ripaus kinuskia, mustan osan tein sokerimassasta ja turkin kermasta. Suolaisen puolen hoisin helpoilla minitortilloilla, jotka upposivat hyvin niin lapsille kuin aikuisillekin. Täytteenä oli yrttituorejuustoa, broileria, paprikaa, kurkkua ja salaattia. ...

Ensimmäinen kuukausi uudessa kodissa takana ja tavarat ovat alkaneet löytää hiljalleen paikkansa. Keittiössä tavarat löysivät tiensä paikoilleen ensimmäisten joukossa, sillä lapsiperheessä keittiötä käytetään huoneista varmaan eniten. Meidän keittiö on puustellin mallistoa ja väriltään musta-valkoinen, säilytystilaa on runsaasti ja keittiö taisi ollakin ensimmäinen asia joka meidän sydämet valloitti tässä talossa. Päätinkin, että kuvat saavat puhua puolestaan, joten tämä postaus sisältää liutan kuvia meidän uudesta ihanasta keittiöstä. Onneksemme vanha pöytä ja Kartellin Masters- tuolit istuvat tänne tosi hyvin ja toinen string-hyllyistämme löysi paikkansa keittiön seinältä, jossa sille olikin valmis paikka edellisten jäljiltä. Ruokapöydän päälle haaveilen uudesta lampusta... mutta se nyt saa hetken odottaa ja siinä palvelee vanha Kodin1:stä hankittu valaisin. Keittiö on periaatteessa erillinen, mutta ei kuitenkaan liian, vaan sieltä näkyy olohuoneese...

Aamu alkoi aamukahvilla kynttilän valossa, ulkona oli pimeää ja vettä satoi kaatamalla, syksy on väistämättä täällä. Syksyn tullen iskee aina sisustusinspiraatio ja uuden kodin myötä tämän syksyn inspiraatio on valtava, mutta täytyy hieman malttaa mieltä ja miettiä rauhassa mitä kaikkea tarvitaan, ennen kuin ryntää ostamaan. Olen selkeästi muuttunut sisustajana harkitsevammaksi, eikä hutiostoksia tule enää yhtään niin paljon kuin ennen. Huomenna meillä vietetään meidän pienen hurmurin 2-vuotis syntymäpäiväjuhlia ja leipomisen lomassa innostuin hieman laittamaan kotia. Olohuone koki siis tänään syksyisen sadepäivän inspiroimana pienen kasvojen kohotuksen. Sohvalle vaihdoin tyynyjä, palmu muutti sohvan viereen ja taulu löysi tiensä seinälle. Minulla on hirveästi haaveita tämän olohuoneen suhteen, mutta katsellaan mitä kaikkea me tänne keksitään ja millainen tästä lopulta sitten joskus tulee.  Pesin sitte maton pesukoneessa... ehkä vois vaikka silittää. Mutt...

Tämä postaus piti tehdä jo viikko sitten, vaan onnistuinpa hävittämään kameran johdon muutossa ja sitten onnistuin vielä ostamaan vääränlaisen johdon. Vihdoin on kuvat koneella ja pääsen näyttämään teille hieman miltä meidän makuuhuoneessa alkaa näyttää. Meidän huone on melkoisen tilava, eikä vaatekaapitkaan vie sieltä tilaa, koska ne löytyvät pukeutumishuoneesta, joka on meidän huoneen yhteydessä. Meillä pukeutumishuone ei pääse pelkästään vaatteiden valtakunnaksi, vaan sinne on tarkoitus hankkia lipastot ja käyttää tilaa työ-/musiikkihuoneena, tällä hetkellä siellä vielä piilottelee pari pahvilaatikkoa (jotka odottavat niitä lipastoja) ja tyhjät seinät.  Makuuhuoneen yksi seinistä on hiilenharmaa ja seinässä edellisten jäljiltä "ps. I love you"-seinätarra, jotka ainakin toistaiseksi saavat olla juuri noin. Mitään uutta huoneeseen ei oikeastaan olla (vielä) hankittu, vaan vanhat tavarat löysivät sieltä kivasti oman paikkansa ilman sen suurempaa mi...

Tanssin täyteinen ja tunteikas viikonloppu takana. Pojat olivat mummolassa, mies golfhommissa ja minä juhlin tanssikeskus Citydancen upeaa 25-vuotista taivalta ihanien ihmisten kanssa.  Nyt odottelen poikia kotiin ja nautin vielä hetken hiljaisuudesta. Kameran johtoasia ei nyt oikein etene, tai siis etenee... Ostin vääränlaisen ja pääsen vaihtamaan sen onneksi heti huomenna aamulla. Sittenpä pääsenkin kuvien kimppuun ja saan tänne vihdoin ja viimein postausta makuuhuoneesta ja muutamasta muusta nurkasta.  Nyt hetkeksi vielä sohvan nurkkaan odottamaan rakkaita kotiin.  Ihanaa alkavaa viikkoa kaikille!   Klikkailkaahan muuten itsenne lukijaksi ja tykkäilkää Sopivasti sikin sokin Facebook sivusta, myös instagram päivittyy melko tiivisti ja sieltä löytää nimeltä Sopivastisikinsokin_krista. 

Eilen kiertelin Ideaparkissa etsien vaatetta lauantaiksi, meillä on työpaikan juhlat ja en oikein omista tilaisuuteen sopivia vaatteita. Jotain kivaa matkaan onneksi tarttui ja asu alkaa hahmottua. Vielä yhden jutun haen tänään ja sitten voin esitellä teillekin. Kierrellessäni oli pakko pöyrähtää myös kukkakaupassa, josta harvoin lähden ihan tyhjin käsin. Olen hiljaa haaveillut kotiin isoa viherkasvia, enkä todellakaan ole mikään viherpeukalo, joten en ole oikein tiennyt mitä etsin. Kyseisessä kaupassa on aina iso liuta viherkasveja puoleen hintaan ja tällä kertaa pöydän reunalla komeili myös iso "palmu", jonka näin heti meidän olohuoneeseen sopivaksi. Myyjä kertoi sen olevan helppo hoitoinen, joten se sopii meille paremmin kuin hyvin. Koska olin liikenteessä yksin, en pystynyt nappaamaan sitä heti matkaani, vaan varasin sen itselleni ja kävin illalla töiden jälkeen hakemassa.  Olohuoneessa riittää vielä paljon hommaa, mutta pitää pohtia mitä sinne haluan. Tv-taso pitäisi uus...

Lupailemani postaus makuuhuoneesta joutuu vielä odottelemaan luonnoksissa ilman kuvia, sillä kameran johto on totaalisesti hukassa ja uuden osto edessä. En käsitä mihin se on jotunut, mutta en enää keksi mistä etsisin. Tässä pieni kurkistus...  Jotta blogihiljaisuus ei venyisi kameran vuoksi ikuisuuksiin, niin ajattelin, että muutama kuva puhelimen kamerasta saa päätyä tänne blogin puolelle. Ollaan siis huomenna asuttu täällä jo kaksi viikkoa, ja joka aamu herään ihaillen uutta kaunista kotia. En vieläkään voi uskoa, että meidän asuntohaaveista todella tuli totta ja me löydettiin talo, joka heti tuntui omalta ja tuntuu jo nyt ihan kodilta.  Kotia olen laitellut hiljalleen ja viikonloppu meni sairastellessa sohvan nurkassa, joten se hidasti hieman kodin laittoa. Me oltiin suunniteltu lauantaista tehokasta päivää, hyllyjä ja tauluja seinään ja tv-tason metsästystä, mutta toisin kävi, makasin päivän ja ulkoilin 10min. Illan kruunasi kuitenkin sauna eikä päivä kotona pe...