Poikien valtakunnat

Lupailin myös juttua lastenhuoneista. Me tosiaan laitettiin huone järjestystä hieman uusiksi kun pinnasängyn oli aika siirtyä pois meidän huoneesta ja se ei enää ollutkaan tervetullut isoveljen huoneeseen, niinpä työhuone sai väistyä ja molemmat pojista saivat omat huoneet. Sisustamista riittääkin edessä olevaan syksyyn. Mutta laitettiin molempien huoneita niillä tavaroilla, joita kotoa jo löytyi ja eipä noista hassumpia tullutkaan.

Oliverin huoneesta tuli kyllä niin "ison pojan huone", vierassohva jäi pojan toiveesta sinne ja värimaailma on toteutettu herran omien toiveiden mukaisesti. 

Vanhaa lipastoa tuunattiin hieman liitutaulutarralla. Matoksi herra toivoisi liikennemattoa... no, äidin silmää miellyttävää onkin ehkä hankalampi löytää. Mietin jos ostaisi jonkun kevyen maton, jonka alle liikennematon saisi aina "piiloon", saa nähdä saako tämä hyväksyntää ;) Nyt huoneen lattiaa koristaa äitini tekemä matto, joka pitäisi siirtää meidän huoneeseen kunhan uusi matto löytyy. 

Pienemmän herran huoneessa vallitsee hieman pehmeämpi tunnelma. Molempien poikien huoneissa riittää vielä hommaa mutta unet ovat maistuneet mainiosti uusissa huoneissa. Vähän jännittää milloin tuo pienempi herra tajuaa että nukkuu yksin omassa huoneessa ja alkaa kapinoimaan, vai menikö tämä todella näin helposti? Saa nähdä...

Tikkaat on kirpparilöytö ja mä vaan rakastan niiden huoletonta olemusta. Nallet heitin rennosti koriin josta ne myös joka päivä lentää useaan otteeseen pois.

Petrus ei koskaan ole oikein oppinut syömään tuttia, mutta joskus, hyvin harvoin kuitenkin sellaisen suuhunsa tahtoo, joten tutteja löytyy varalta lasipurkin uumenista.

Täälläkin mieltä ja silmää piristää äitini virkkaama matto, sekä säilytyskorit. Isommat säkkimäiset lelukorit ovat mainioita lelujen siirtelyyn, suurimmaksi osaksi pienempi herra kuitenkin leikkii keskellä kaikkea ja on kätevää kun voi päivän päätteeksi kerätä lelut säkkiin ja roudata takaisin yläkertaan.

Tällaiset valtakunnat meidän herroilla...