SOPIVASTI SIKIN SOKIN

Huh, melkoinen viikko takana. Olin töissä lasten tanssileirillä maanantaista perjantaihin, ja opetin iltatunnit tiistaina ja torstaina, huipuksi takana oli hyvin vähäuninen kisaviikonloppu. Onneksi tämä viikko on kevyt ja oikeastaan tuntuu melkein lomalta, kun töitä on vain kaksi päivää ja aurinkokin on lämmittänyt mukavasti. Lupailin sisustusjuttuja ja vihdoin pääsen esittelemään uusimman hankintani josta olen ihan megainnoissani! Nimittäin, kuten kerroin, meidän Kartellin tuolit saavat koristaa kesän  terassia ja keittiön pöytä etsi kaverikseen tuoleja. No, nyt on tuolit!  Viime talvena ostimme työtuoliksi tämän Vitran DSR-tuolin ja se tuntui kivalta ruokapöydän kaverina näin kesällä, mutta tarvitsi kaverin. Eräänä iltana etsiskelin tuoli vaihtoehtoja ja huuto.netin kätköistä löytyi jotain mitä tiesin heti tahtovani, nimittäin Vitran DSW-tuoli! Tuoli on Vepsäläisestä ja ollut siellä näytillä, joten hinta oli oikein sopuisa.  Hieman mietitytti m...

Tervehdys. Kuten iloitsin, kevään kiireet jäi taakse ja edessä oli leppoisaa vapaa-aikaa. No, ihan ei mennyt kuten haaveilin ja suunnittelin. Toissa viikon torstaina illalla palelin ja joka paikkaan sattui, painuin pehkuihin ja mittasin huvikseni kuumetta (minulla ei ole oikeasti ikinä kuumetta), no sitähän oli 38.3. Äkkiä kuumetta alentavaa ja unille, perjantaina oli työpäivä! Perjantaina olo oli hyvä, kuumeesta ei ollut tietoakaan, päätin kuitenkin varalta ottaa lääkettä kuurina, ettei kuume nousisi... No kuumeeton "melkeinloma" jatkui lauantai-iltaan ja illalla olo alkoi taas heikentyä, "ystäväni kuume" oli tullut takaisin lääkkeistä huolimatta. Sunnuntai menikin sitten sohvan nurkassa torkkuen ja maanantaiaamuna valvotun yön jälkeen, oli pakko hakeutua lääkäriin kun keuhkoissa alkoi tuntua melko epämiellyttävältä...  Koska vietin "melkeinlomaa" päätin mennä ihan vain päivystykseen, ajatuksena "tuskin mitään kummempaa on, jos jotain tähän ysk...

Eilen saatiin nauttia ihanasta kesäpäivästä. Vaikka pilvet valtasivat taivaan oli sää lämmin ja kutsui ulos. Päiväkahvit nautin pihalla ja innostuin siinä samalla sisustamaan terassia hieman lisää kotoa löytyvillä tavaroilla. Suunnitelmia terassin suhteen olisi vaikka kuinka ja haaveilu tuskin loppuu ikinä. Tämän harrastuksen varjopuoli - aina keksii jotain uutta "hankittavaa".  Päänvaivaa minulle on aiheuttanut iso grilli, jolla saa hyvää ruokaa, mutta joka suojansa kanssa on aivan kamala, vie turhaa tilaa ja sotkee terassin. Meille on tulossa pihaan asfaltti parin viikon päästä ja olin ajatellut, että sen myötä grilli saa väistyä terassilta talon seinustalle, terassin portaiden alapuolelle. Mutta eilisen innostuksen myötä en jaksanut katsella grilliä terassilla enää yhtään, vaan se sai jo väistää tieltä. Grilli pääsi siis maantasoon ihan terassin viereen, missä se ei ole kenenkään tiellä, ei sotke terassia, mutta ei kuitenkaan ole kaukana yhteisiä illanvietto...

Huh hah hei! Arvaattekos mitä! Minä olen melkein niin kuin lomalla. Eilen oli kauden viimeiset tanssitunnit omalta osaltani ja enää pari viikkoa SM-kisoihin, joihin on valmennettavana vielä kolme ohjelmaa... Mutta kevään työtahtiin tämä pari tuntia viikossa kuulostaa minun korviin lomalta!  Viime viikko, tai oikeastaan jo edellisestä perjantaista asti juoksin pää kolmantena jalkana aina eiliseen asti, joten tämän päivän vapaa tuli enemmän kuin tarpeeseen. Viikko sitten Oulussa järjestettiin IKM-kisat, eli lasten ikioma tanssikilpailu, siellä menikin lauantai aamusta iltaan. Sunnuntaina juhlittiin pojan 8-vuotissynttäreitä sukulaisten kanssa, käytiin katsomassa kisoja ja tekemässä hieman töitä. Maanantai, tiistai, keskiviikko ja torstai menikin sitten oppilasnäytösten parissa ja päivät venyivät melko pitkiksi. Aamut oli täynnä kotitöitä, iltapäivällä lavaharjoituksia ja iltaisin tanssittiin kaksi näytöstä putkeen. Torstaina vielä purettiin katsomo viimeisen näytöksen jälke...

Kun olit ihan pieni, alle 3 kiloinen ihme sylissäni, olin hämmentynyt. Yhtäkkiä tunsin jotain sellaista mitä en ennen ollut tuntenut, tunsin olevani korvaamaton ja tärkeä. Kun olit ihan pieni, vain muutaman maitopurkin kokoinen, nukuit usein sylissäni ja se oli ihanaa, tuoksuit ihanalta ja tunnuit omalta. Kun olit ihan pieni halusin suojella sinua ihan kaikelta, halusin pitää sinua lähellä koko ajan.  Tänään täytät 8-vuotta ja olet kasvanut jo melko suureksi, minua olkapäähän asti, se on hämmentävää. Siinä sinä olet, minun ikioma poikani jolle minä olen korvaamaton ja tärkeä, tiedän sen. Kun käperryt sohvalla kainalooni, en halua päästä sinusta irti, tuoksut hyvältä ja tunnut omalta. Joka päivä yhä enemmän haluan suojella sinua kaikelta ja nähdä sinun hymyilevän.  Aamuisin heräät iloisena ja lähdet kouluun reippain mielin ja se tekee minut onnelliseksi jokaisena päivänä. Pian edessä on kesäloma ja kiireisen kevään jälkeen lupaan antaa sinulle enemmän aikaa, kuunnella sinua ene...