SOPIVASTI SIKIN SOKIN

Meillä on kuljeskellut Ikean Bestå kapea kaappi tässä talossa nyt ympäriinsä löytämättä paikkaansa. Viimeisemmäksi se on viihtynyt meidän makuuhuoneessa, jota ennen se koristi olohuonetta ja hetken se ehti majailla myös pukeutumishuoneessa. Torstai-iltana kun eteisen penkki oli vuorattu lasten talvivaatteilla ja repuilla, sain päähän piston luopua penkistä. Menetin siis hermoni sillä hetkellä liian helppoon laskutilaan, joka oli vain tiellä. Perjantaiaamuna laitoinkin sitten hihat heilumaan ja ensitöikseni raivasin penkin tyhjäksi ja siirsin muualle, eteinen avartui samantien hurjasti.  Bestå-kaappi löysi siis vihdoin paikkansa tästä talosta ja meidän eteinen on nyt minun silmään aivan ihana! Avara ja tyylikäs ja sainpa muuten tuon uuden valotaulunkin esille vihdoin!  Niin ja mihin se penkki sitten joutui... No, myydä en sitä kuitenkaan sitten (ainakaan vielä) raskinut vaan sille löytyi uusi paikka olohuoneesta. Toivotaan huomiselle auringon pai...

Mustaa, valkoista ja harmaata... Niistä on meidän koti tehty. Kevään hiipiessä mieleen huomaan kaipaavani väriä, eivätkä sisustuslehtien ihanat värimaailmat helpota "kuumetta" yhtään. Eilen pyörähdin ohikulkumatkalla Kodin1:sessä ja alekorista tarttui mukaan tyyny, jonka väri ihastutti, vaikka olin ajatellut sen enempi vihastuttavan. Nappasin nimittäin matkaani jotain sinistä! Ihan värien ilakointiin en kuitenkaan heittäynyt, sillä tyyny on ihan tummansininen. Olen elänyt nuorempana sinisen vaiheen, jolloin kaikki kodissani oli sinistä, joten en uskonut, että tuo väri ikinä enää tulisi meille. Onneksi tämän päivän sinistä löytyy paljon erilaisia sävyjä. Itseasiassa olen alkanut haaveilemaan jopa sinisestä seinästä tuonne meidän koululaisen huoneeseen... Miettikää nyt tummansininen seinä joka hieman taittaisi petrooliin ja siihen vanerinen sänky - täydellistä! Vielä kun olisi aikaa alkaa maalailemaan ja tuunaamaan, no kesällä viimeistään. Hyvin suunniteltuhan on jo puolik...

Sain viime viikolla kyselyä paikallisen lehden toimittajalta, joka tahtoi tehdä pienen jutun sisustusbloggaajista. Kysymykset sain sähköpostiini ja tekstin luettavaksi ennen sen julkaisua. Lähdin siis tottakai mukaan sen enempää arpomatta, kuvia haluttiin napata blogistani vaan sieltä ei ollut löytynyt yhtään kuvaa minusta kotona, joten sellaista pyydettiin.  Istahdin koneelle siinä toivossa, että pakkohan minun on jossain kuvassa vilahtaa, mutta ei, en vilahtanut. Niinpä sellainen kuva oli saatava, koska olin jo mennyt sellaisen lupaamaan. Sitten iski ongelma, kuka sen kuvan minusta ottaa? Poikani 7-vee koulun jälkeen, no joo, silloin olisi valoisaa ja siltä osin kuvaushetki hyvä. Mutta yritäpä saada kuvat onnistumaan ja mielenkiinto riittämään niin pitkäksi aikaa, että äiti on tyytyväinen. Päivä vaihtui iltaan ja sain mieheni kotiin, iltapalalla muistin yhtäkkiä kuvan, jota ei siis oltu vielä otettu ja joka piti samaisena iltana lähettää. Ei auttanut, kun harjata hiukset ja ...

Tiedättekö mikä on mun mielestä yksi elämän suurimpia nautintoja...puhtaat lakanat! Minä voisin vaihtaa lakanoita joka toinen päivä, että saisin aina nukahtaa puhtaisiin lakanoihin, mutta pyykkivuorta on tarpeeksi, joten noin kerran viikkoon riittää hyvin.  Tänään olikin lakanoiden vaihto ohjelmassa, sillä ilta kotona ilman menoja tietää saunomista. Saunan jälkeen on vaan niin ihana sukeltaa puhtaisiin lakanoihin. Kun olin vaihtanut lakanat, ihana päivänvalo, joka kertoo lähestyvästä keväästä valaisi huonetta kauniisti ja nuo ruttuiset valkoiset pellavalakanat saivat sängyn näyttävään kovin houkuttelevalta. Samalla hetkellä tajusin myös, etten ole ehitnyt avata uusimpia sisustuslehtiäkään ollenkaan ja niiden kansien väritys jo saa minut haaveilemaan kodin sisustuksen piristämisestä kohti kevättä. No, onnistuin eilen hukkaamaan lomppakoni, joten sisustus ei ainakaan ihan heti uusiudu ilman rahaa.. eh he.. ok, ei naurata ei! No, mutta siis... Minä rakastan pellava...

Ah! Ihana maanantai! Aamulla vein pojat kouluun ja hoitoon, nappasin itselleni tuoreen croissantin kaupasta ja tulin kotiin keittelemään aamukahvit kaikessa rauhassa. Vaikka vietänkin maanantaisin "vapaapäivää", on suunnittelua, sähköposteja ja muuta hommaa näin vuoden aluksi todella paljon. Tänään itseasiassa pyörähdin töissäkin pienen hetken, kun kävin läheisellä koululla hieman tanssittamassa koululaisia - tuollaiset jutut ovat aina yhtä jännittäviä, mutta selvisin! Viikonloppu hurahti taas vauhdilla ja tuntuu aivan hullulta, että eletään jo tämän vuoden toista kokonaista viikkoa. Lauantai oli minun osaltani kovin jännittävä, mutta aivan eritysen kiva päivä, sillä osallistuin elämäni ensimmäiseen blogitapaamiseen. Ehkä minä nyt alan ihan oikeasti olla joku bloggari, hah! (Tuo kuulostaa niin hassulta.) Viime vuoden lopulla sain kunnian liittyä POP-blogeihin , eli sisustus-ja lifestyleblogit Pohjois-Pohjanmaa ja lauantaina sain kunnian tavata muita ihania bloggaajia....

Siinä se nyt on! Meidän joululahja kotiin, meille, koko perheelle. Mieheni tykästyi Vitran Rar-keinuun jo monta vuotta sitten, minusta keinu oli pieni ja säälittävä. Aika kului ja muutettiin tähän nykyiseen kotiin, pyöriteltiin olohuonetta ja yhtäkkiä tuntui, että olohuoneessa voisi olla jokin matala penkki, joka voisi tarpeen mukaan majailla myös tv-tason edessä peittämättä tv:tä. Mies nosti esille Rar-keinun ja yhtäkkiä tajusin rakastavani ajatusta. Alkoi keskustelu väristä, alunperin kun oli puhuttu aina vain valkeasta ja siihen olin lopulta vuosien jälkeen ihastunut. Mutta yhtäkkiä mieheni ilmoitti kyllästyneensä valkoiseen keinuun, koska sitä näkyi joka paikassa niin paljon. Luovuin ajatuksesta, olinhan juuri ihastunut siihen valkeaan. Miehen loman alettua, hän halusi pyörähtää Vepsäläisessä katsomassa vaihtoehtoja ja istuttiin vierekkäin Rar-keinuissa, toinen valkeassa ja toinen koko mustassa, minua miellytti valkea, miestä musta, mutta mustassa meitä molempia tökki ...

Arki alkoi pienin askelin meidän perheessä jo eilen ja tänään harppasikin kerralla täyteen vauhtiin, kun herätyskello soi 6:45. Kokonaiset kaksi viikkoa saatiin nauttia lomasta koko perheen voimin. Vietettiin Joulua Kuopiossa, uutta vuotta Kuusamossa ja pyörähdettiin päiväreissu Haaparannassa.  Kilometrejä kertyi siis melkoisen monta auton mittariin. Hymyä, naurua, kiukkua ja kaikkea tältä väliltä koettiin kun seurana oli pääasiassa vain oma perhe. Loman viimeiset päivät nautittiin ihan vain kotona, ei pidetty kiirettä, ei katsottu kelloa eikä stressattu säästä. Aamulla herättiin mieheni kanssa valmiiseen aamupalapöytään, kun pojat olivat sen yhdessä kattaneet (sydän suli joka kerta). Aamiaisen yhteydessä keksittiin päiväksi tekemistä ja päivät touhuttiin sitä sun tätä, pyörähdettiin kaupungilla, syötiin ravintolassa, löhöttiin sohvalla, laskettiin pulkkamäkeä, herkuteltiin (ihan liikaa), sotkettiin olohuone legoilla ja illalla nukahdettiin tyytyväisinä saunan raikkaina. L...

Tänään pakattiin joulu laatikkoon ja vietiin varastoon odottamaan ensi joulua. Samalla siivoiltiin kotia ja olohuone kokikin taas pienen muodonmuutoksen kun sohva sai harmaat päälliset takaisin (ne valkeat oli aivan sanonko mistä...) ja lahjaksi saamamme ihana Annon Jalpaikka matto asettui lattialle valkoinen puoli ylöspäin. Jotkut sen varmasti jo Instan puolelta bongasivat ja musta puoli saikin koristaa olohuonetta valkoisen sohvan kaverina hetken. Huomenna meidän olohuoneeseen saapuu jotain, josta olemme pitkään jo mieheni kanssa haaveilleet. Kyseinen haave jo kerran jos kaksi haudattukin kun tuntui, että kyseistä tuotetta näkyi jo liikaakin joka paikassa, mutta sitten keksimme hankkia sen erivärisenä kuin alunperin ajattelimme. Ai että mä odotan että pääsen esittelemään sen teille... Kuka arvaa mitä meidän olohuoneeseen tulee huomenna? Vinkkinä voisin kertoa, että rottinkituoli saa väistää pikkuhuonetta koristamaan uuden ihanuuden myötä. Iik, en malta odottaa! Nyt kun on mu...

Kotona taas ja enää ei kyllä lähdetä minnekään, vaan nautitaan ja vähän sisustellaan tämä loppuloma. Ajattelin, että voisin vilauttaa hieman meidän Joulua teille, ennen loppiaista kuitenkin vielä jaksaa hieman jouluisia juttuja, eikös?  Joulu tosiaan vietettiin äitini kauniissa kodissa Kuopiossa, jossa Joulun tunnelma valtasi mielen heti pihaan ajettua . Pihaa koristi suuret lyhdyt ja kynttilät . Tonttusia seikkaili lasten mieliksi ympäri taloa ja kynttilät paloivat joka huoneessa, joulumusiikki soi ja kuusi tuoksui ihanalta. Iso kiitos äitille,  me saimme nauttia Joulusta täysin. Ainoa mikä meinasi hieman hymyjä hyydyttää , oli kun astianpesukone hajosi aatonaattona ja niinpä saimme yhden yhteisen tekemisen lisään kun tiskattiin porukalla, joka oli kyllä lopulta ihan hauskaa.  Aattoaamuna heräiltiin koristelemaan kuusi, jonka alta lapset löysivät pienet paketit, sekä viestin tontulta. Naurua, iloa ja yhdessä oloa, joulusauna, hyvää ruokaa ja ...