Oi kuusipuu!

Kaksi yötä jouluun ja koti alkaa hiljalleen olla valmis jouluun. Kuusi haettiin maanantaina ja nostettiin kodinhoitohuoneeseen sulamaan, voi sitä tuoksua mikä tiistaiaamuna herätessä kantautui nenään. Tiistai-iltana kuusi nostettiin olohuoneeseen ja minä olisin voinut ihailla vain sitä kaunista vihreää puuta ilman yhden yhtä koristetta, mutta sillä hetkellä kun kuusi seisoi jalallaan, alkoivat lapset jo kantaa koristeita olohuoneen puolelle. Niinpä kuusi sai koristeet oksilleen samantien paikkansa löydettyään. Minä yritin hillitä poikia, ja luoda kuuselle hopea-valkoisen koristuksen, mutta kun kaikki koristeet niiden värien osalta oli ripustettu oksille, muisti Petrus punaiset pallot ja ne oli aivan pakko saada ripustaa kuuseen. 

Niinpä meidän kuusta koristaa nyt punaiset ja hopeansävyiset pallot, kimaltava tähti ja valkoiset linnut. Aattoaamuna kuusi saa vielä oksilleen muutaman lasten tekemän koristeen, jotka kuulema sinne asti koristavat Oliverin huoneen pientä kuusta. 

Kuusi on tosiaan minun elämäni ensimmäinen aito kuusi omassa kodissani ja tästä eteenpäin en enää muoviseen suostu. Tuo tuoksu on niin ihana ja se jos mikä tekee joulun! Vielä olisi hommaa ennen aattoa, mutta toisaalta tämä joulutouhuilu on ihanaa kaikkine kiireineen, jospa lauantai-iltana voidaan huokaista kun kaikki on tehty ja hiljentyä joulun viettoon.