Ekaluokkalainen

Tällä viikolla on monissa perheissä eletty jänniä aikoja kun koulut ovat taas alkaneet, ja jännintä aikaa tämä on varmasti kaikille jotka ovat saaneet kokea ihka ensimmäisen koulupäivänsä, meidän perheestä löytyy yksi tälläinen ja onhan tämä ollut jännää. Koulu alkoi keskiviikkona kello 9 ja meidän poika heräsi 5:45 vihaisena siitä, ettei häntä oltu vielä herätetty. No, mieheni käski hänet vielä hetkeksi nukkumaan, mutta eihän se uni enää tullut vaan hän oli pukenut reippaasti edellisenä iltana valitsemat vaatteensa päälle, syönyt aamiaisen ja seitsemältä tuli herättämään minut. Voi kun tuo aamuheräily pysyisi kaikki kouluvuodet samanlaisena, mutta eiköhän se aamu pian koita kun tapellaan heräämisestä. 

En käsitä mihin tämä aika on mennyt ja minulla iski kauhea haikeus, että minun pieni poikani on jo noin iso. Mietin, että onko hän varmasti kokenut onnellisia aikoja, saanut tarpeeksi huomiota, olemmeko leikkineet hänen kanssaan tarpeeksi, pitäneet tarpeeksi rajoja, millaiset eväät hän on koulutielle saanut kotoa. Ensimmäiset päivät ovat menneet hyvin, olen aamuisin saanut saattaa kouluun, mutta kotiin on kävelty nyt kahtena päivänä ihan yksin. Luulen, että tämä on ollut suurempi muutos äidille kuin pojalle, reipas pieni koululainen on nauranut minulle kun kyselen kuulema tyhmiä ja vannonut pysyvän äitin pikkupoikana vielä pitkään, hänellä ei ole vielä kiire kasvaa isoksi. 


Ajattelinpa hieman kysellä tältä ekaluokkalaiselta juttuja ja tässä tulis pieni "haastettelu"... 

Ä: Kerropas ensin jotain itsestäsi...
O: Minä oon poika ja 7-vuotta, (öö minkä värinen tukka mulla on?) ruskea tukka, ei mittää muuta.

Ä: Millä luokalla olet?
O: ykkösluokalla

Ä: Mikä koulussa on ollut ekoina päivinä hauskinta?
O: Noo... oisko tuota... mää mietin pikkuhetken. Semmonen leikki että juostaan ympäriinsä ja kun musiikki loppuu niin pitää mennä polvilleen ja kädet silmien eteen ja joku piilotetaan peiton alle ja sit pitää arvata että kuka se on.

Ä: Mikä susta tulee isona?
O: noo... no! Poliisi.

Ä: Mitäs haluaisit tänään tehdä?
O: hehehe... leikkiä ja pelata

Ä: Ketkä on sulle tärkeimpiä?
O: Tietenkin perhe ja sitten oisko... kaverit.

Ä: Mikä elämässä on ihan parasta?
O: Että on kavereita.

Ä: Mikä tylsintä?
O: no no no... hmm... ööö... no, ehkä semmonen jos joskus haluaa mennä leikkimään ja sit kukkaan muu ei halua tulla leikkimään.

Ä: Mikä asia sua tässä maailmassa huolestuttaa?
O: Semmonen, että jos joku vaikka tulee kiusaamaan tosi pahasti tai satuttamaan tosi pahasti.

Ä: Oletko sä onnellinen ja mikä sinut tekee onnelliseksi
O: Olen. Jos äiti vaikka tai joku leikkii minun kanssa.

Ä: Minkä ohjeen antaisit kaikille koululaisille?
O: Noo, hmm.. nyt tuli aika vaikea kysymys. No, semmosen, että ei saa kiusata kettään!

Paljon on mielessä pienellä ihmisellä, huolta ja murhettakin, mutta onneksi päällimäisenä hymy! Koulun alkua odotettiin innolla, vaatteita soviteltiin edellisenä iltana ja ainoa huoli oli, jos ei opi lukemaan heti. Onneksi sekin huoli on tainnut huuhtouat pois ja meillä asuu reipas pieni koululainen, joka pärjää varmasti.






Kommentit

Lähetä kommentti

Kommentit piristävät päivää, kiitos <3

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Vauvan sänky

String system muutti olohuoneeseen

Vauvan hoitotaso (näin alkuun)