Roope


Tämä postaus on pitänyt toteuttaa jo helmikuussa, mutta en ole vain saanut aikaan kirjoittaa tätä, joten nyt vihdoin kerron teille millainen 2-vuotias meillä asuu! Helmikuussa kurkattiin tuon pienen hurmurin synttärijuhliin ja nyt on aika tutustua hieman itse sankariin.


Roope, tuo veljesrivin pienin jäsen, isoveljien silmäterä ja kaikkien viihdyttäjä. Roope täytti helmikuun alussa 2-vuotta ja en tiedä miten saan sanoin kuvailtua miten mahtava tyyppi meillä asustaakaan. Roope on edelleen aika rauhallinen ja seurailee tilanteita usein hieman sivusta alkuun, isossa porukassa pysyy hiljaa, eikä tee itsestään numeroa. Kotona, oman perheen kanssa meininki on ihan toinen. Hän rakastaa olla huomion keskipisteenä, pelleilee jotta saa kaikki nauramaan ja kipuaa meidän sängylle ja alkaa kiukuttelemaan jos ei muuten saa huomiota täysin itseensä. Kiukuttelu ja itku on tullut nyt muutaman viikon aikana tavaksi, eikä hän kestä yhtään kieltämistä tai epäonnistumista tällä hetkellä. Kaikki pitäisi tehdä itse, kaikessa pitäisi myös onnistua itse, vaikka lopulta sitten usein pyytää ihanasti apua ja nyyhkyttää pettymystään kun autetaan.


Pääosin Roope on edelleen hyvän tuulinen ja nauravainen. Hän höpöttää paljon ja on maailman hellyyttävin omine lauserakenteineen. Hän on myös kohtelias, kiittää aina kun nousee pöydästä tai saa jotain, jakaa omistaan ja tahtoo auttaa kaikessa. Ihan kaikessa ei tietenkään tarvita aina apua ja siitä sitten tulee monesti kiukku, koska hän tahtoo osallistua ihan kaikkeen.


Nyt on meneillään myös kunnon apinakausi, Roope matkii kaiken ja etekin Petrukselta! Luonnollista toki, että juuri Petrus on hänelle selkeästi esimerkki ja hän tahtoo tehdä ihan kaiken juuri niin kuin veljensä. Pöydässä syö samaan tahtiin, istuu samaan suuntaan, kävelee samalla tavalla, siis ihan kaiken haluaa tehdä kuin veljensä. Myös Oliver on hänelle vähintään yhtä tärkeä ja kun isoin veli tulee koulusta se riemu on jotain niin ihanaa. Roope hakee kädestä veljiä leikkimään ja sulkee oven huoneesta, ikään kuin omiakseen heidät itselleen, yleensä vain toisen kerrallaan. Roope rakastaa olla  osa isompien leikkejä, mutta ei pahastu jos ei pääse leikkiin mukaan vaan tyytyy leikkimään yksin tai meidän vanhempien kanssa. Hänen ehdottomat lempileikit on kokkailu ja palapelit, niillä me leikitään päivittäin. Myös lastenohjelmat on alkaneet hieman kiinnostaa ja lemppareita on Pipsa Possu, Masha ja Karhu, sekä Ryhmä Hau... Tai no, muita ohjelmia hän ei oikein jaksa katsoakaan.


Roope rakastaa myös ulkoilua ja tanssimista, joten jos me ei leikitä tai katsota ohjelmia, me yleensä tanssitaan tai ulkoillaan. Touhujen välissä hän nukkuu parin tunnin päiväunet, ja ne maistuu parhaiten pihalla rattaissa. Illalla hän haluaa itse nukkumaan ja nukahtaa hetkessä pitäen äitiä tai isiä kädestä kiinni omaan sänkyynsä.


Roope on kooltaan melko pieni, motoriikaltaan melko ketterä ja puhuu tosi selkeästi, joten hän saa usein ihastusta julkisilla paikoilla, (koska monet luulevat häntä nuoremmaksi). Kehuja saadessaan hän hiljenee ja katsoo muualle. Hän on todella ilmeikäs ja saa meidät nauramaan ilmeillään päivittäin, voi kun kaikki saisi vangittua muistiin. Pieni ja sisukas pieni ihminen joka tuli ja valloitti meidät reilu 2-vuotta sitten on edelleen melko pieni ja sisukas, ja edelleen mun oma vauva joka vaatii syliä, rakastaa halauksia ja pusuja ja on vaan niin ihana pieni ihminen etten pysty sanoin kuvailemaan kuinka paljon häntä rakastan.






Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Vauvan sänky

String system muutti olohuoneeseen

Vauvan hoitotaso (näin alkuun)