2014/11/28

Voihan joulu ja marraskuu!

Olen aina ollut henkeen ja vereen jouluihminen. Tänäkin vuonna odotan joululomaa innolla ja ehkä jouluakin... Olen hiljalleen alkanut tuomaan joulua kotiin valoilla ja muutamalla tähdellä ikkunassa, ja polttanut kynttilöitä niiden kaverina aamusta iltaan. Päivisin olen pohtinut joululahjahankintoja rauhallisten joululaulujen soidessa taustalla, yrittäen heittäytyä joulufiilikseen. Mutta, lähinnä kaikesta tästä on nyt iskenyt ahdistus ja ällöttää kaikki tonttuset ja koristeet.


Minun jouluuni on viime vuosina kuulunut punainen vaaleuden keskellä ja kynttilät valoineen, sekä tietynlainen runsaus sisustuksessa. Jouluverhoja tai mattoja meillä ei ole, eikä tule, mutta tyynyt vaihtavat vähän väriä ja muutamat koristeet kaivan laatikosta. Nyt koti on ollut melko pelkistetty ja tummilla tekstiileillä korostettu. Ja ehkä juuri se, kun koti on alkanut vasta löytää suuntaa sisustuksessa, pitäisi alkaa luoda jouluisempaa tunnelmaa, on saanut aikaan pienen jouluahditusksen. Tätä pohdinkin ystävälleni puhelimessa ja hän sanoikin, että kun sitten tammikuussa joulun purkaa pois, voi vanhoihin sisustusjuttuihin ja omaan kotiin ihastua uudelleen. Eli, ehkä laitan kodin pienelle "mainoskatkolle" joulun ajaksi, jotta myös lapset tuntevat kodissa asuvan joulun. Tai ehkä löydän jotain uutta tämän joulun myötä, ja meidän koti pukeutuukin tänä vuonna hieman eritavalla jouluun... Näitä kuvia katsellessa huomaan, että meidän kotihan näyttää jo melko jouluiselta?














Eilenkin mietin joulua ja onnekseni tajusin, että nythän on tosiaan vasta marraskuu, joten tämä ahdistus joulusta ei olekaan niin huolestuttavaa! Meidän koti kun on perinteisesti pukeutunut jouluun aina itsenäisyyspäivänä ja kuusi koristellaan vasta jouluaamuna (tosin tänä vuonna ehkä aikaisemmin, kun aaton vietämme Kuopiossa). Minä olen siis skipannut puolet marraskuusta, ja stressanut aivan turhaan! Ehkä se joulumieli tosiaan saapuu joulukuun myötä, tai ehkä jo sunnuntaina kun ikkunalle ensimmäisen kynttilän neljästä sytytän palamaan.

Oliverilla joulufiilis on onneksi jo löytynyt, ja öitä ensimmäiseen päivään on laskettu jo tovin. Joulukalenterit odottavat lipaston päällä ja tekaisinpa eilen itsekin pienen yllättyskalenterin seinälle, tai oikeastaan kaksi. Nappasin kaupasta mustia kirjekuoria ja kultaisen tussin, numeroin kuoret ja laitoin pieniä yllätyksiä sisään ja sinitarralla seinään. Toisen tein 3-vuotiaalle kummitytölleni ja lähetin Kuopioon, tähän laitoin kuoret pienillä pyykkipojilla kiinni nauhaan ja nauhan voi sitten ripustaa seinälle oman maun mukaan kerroksissa tai yhtenä pitkänä naruna, jos seinän pituus riittä. Idean sain "Muru blogin" Helialta! Helppo, halpa ja aikas kivan näköinenkin!



Ensi viikolla meillä on tarkoitus ajella Rovaniemelle moikkaamaan Joulupukkia ja tonttusia, viettämään päivää SantaParkissa. Olen työskennellyt SantaParkissa usean vuoden, mutta edelleen rakastan sitä paikkaa. Odotan jo kovasti sitä tunnetta, joka minut valtaa kun saavumme alas luolaan ja kuulemme ne tutut joululaulut ja näemme iloisia tonttuja kauniiden joulutavaroiden keskellä, sekä sen riemun mitä lapset siellä kokevat. Jos siellä ei tule joulufiilis, niin sitten minä huolestun!

pus, ihanaa viikonloppua kaikille!




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentit piristävät päivää, kiitos <3